Tutkimuksen tulevaisuudesta

Daniel Gile pohtii käännöstutkimuksen ja tulkkauksen tutkimuksen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä artikkelissaan Translation Research versus Interpreting Research: Kinships, Differences and Prospects for Partnership (teoksessa Schäffner, Christina (toim.) 2004. Translation Research and Interpreting Research: Traditions, Gaps and Synergies). Gile kirjoittaa, että eroavaisuuksistaan huolimatta nämä kaksi tieteenalaa hyötyisivät molemminpuolisesti yhteistyönä tehtävästä tutkimuksesta. Monet tutkimuksen kohteet käännöstutkimuksessa ja tulkkauksen tutkimuksessa ovat yhteneviä, kuten opetusta koskevat kysymykset, käsitykset hyvästä laadusta sekä kielellisten taitojen vaatimukset: yhteinen tutkimustyö ja siinä havaitut erot ja yhtäläisyydet tieteiden välillä voivat valottaa sekä kääntämistä että tulkkausta paremmin kuin erillään tehtävä tutkimus.

Tulkkauksesta on lisäksi tehty hyvin vähän ammattitaitoista, akateemista tutkimusta. Vaikka tulkkaus ammattina on vanhempi kuin kääntäminen, siitä on kirjoitettu analyyttisemmin vasta 1960-luvulla, ja silloinkin kirjoittajina ovat olleet työelämässä aktiivisesti toimineet ammatinharjoittajat eivätkä ammattitutkijat. Vaikka käännöstieteen tutkimuksessakin Gilen mukaan kaivattaisiin lisää tutkijakoulutusta, sillä on kuitenkin tulkkaustutkimusta vakaampi asema akateemisen tutkimuksen kentällä, ja siitä tulkkaustutkimus voisi hyötyä.

Artikkeli antaa kaiken kaikkiaan aika lohduttoman kuvan tulkkauksen tutkimuksesta. Ne, jotka tutkimusta ovat tähän mennessä tehneet, tekevät kuitenkin mieluummin hyväpalkkaisia tulkin töitä, eikä ammattitutkijoita ole juuri lainkaan.

Tulkkauksen tutkimus on keskittynyt lähinnä niihin kognitiivisiin prosesseihin, jotka tulkkaustapahtumaan liittyvät. Tulkkaustutkimukseen liittyvätkin läheisesti esimerkiksi psykologinen ja psykolingvistinen tutkimus.

Gile kirjoittaa artikkelissaan myös aiheesta, joka on puhuttanut käännöstieteilijöitä paljon: kuuluvatko kääntäminen ja tulkkaus samaan tieteenalaan vai toimivatko ne rinnakkain, erillisinä aloina? Jotkut käännöstieteen tutkijat ovat sitä mieltä, että edes käännöstiedettä ei voi sanoa yhdeksi yhtenäiseksi tieteenalaksi, joten tulkkauksen mukaan liittäminen vain hajanaistaisi alaa entisestään. Gilen mielestä on kuitenkin perusteltua pitää niitä saman tieteenalan osa-alueina. Jotkin erot tulkkauksen ja kääntämisen välillä ovat hänen mukaansa pienempiä kuin toiset, kunkin alan sisäiset erot.

Hankalaa lukemisesta teki paikoitellen Gilen tapa kirjoittaa käännöstutkijoista ja heidän työstään olettaen, että lukija tuntee työn keskeisen sisällön. Ilman sellaista tietoa teksti jäi paikoin irralliseksi tai vaikeasti hahmotettavaksi. Hiukan vastustushalua herätti myös Gilen taipumus kuvailla tulkkausta kaikin puolin vaikeammaksi ja vaativammaksi kuin kääntämistä...