***Tämä blogi toimii luentopäiväkirjana, jota kirjoitan lehtori Päivi Stöckellin vetämää Käännöstieteen peruskurssia varten. Opiskelen Tampereen yliopistossa Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella englannin käännöstiedettä, nyt toista vuotta.***
Mitä kaikkea käännöstiede tutkii, kysyttiin luennolla. Häpeäkseni huomasin, että kysymykseen oli vaikea vastata, vaikka käännöstieteen opintoja onkin takana koko joukko. Listasin paperille kotouttamista, suhdetta lähdetekstiin, typologiaa, käännösteorioita ja strategioita, mutta tieteenalana, tutkijan näkökulmasta, käännöstiede on minulle edelleen hiukan hajanainen kokonaisuus. Siksi olenkin odottanut tätä kurssia!
Pienryhmäkeskustelussa käännöstieteen tutkimuskohteista pohdimme, että käännöstiede sivuaa monia muita tieteitä: sen tutkimat ilmiötkin saattavat olla yhteisiä muiden tieteenalojen kanssa. Yleisen kielitieteen kurssilla opimme, että käännöstiede on soveltavaa kielitiedettä, vaikka varsinaisen kielitieteen piiristä se onkin eriytynyt omaksi tieteenalakseen. Mitä kaikkea tämä tieteenala sitten kattaa? Minun on helppo ajatella, että tulkkaus ja lokalisointi kuuluvat käännöstieteen piiriin, mutta tekninen viestintä tuntuisi enemmänkin lähitieteeltä: oman käsitykseni mukaan käännöstieteeseen kuuluu aina kieli- ja kulttuuriparien kanssa työskentely, ja sehän ei ole osa teknistä viestintää. Ehkä olen jäävi arvostelemaan, koska itse olen kiinnostunut nimenomaan kirjallisuuden kääntämisestä enkä koe tulkkauksen tutkimista itselleni tärkeänä. Mene, tiedä.
Itse tieteenalan nimestä keskustelimme myös reilu vuosi sitten Kaarina Hietasen kurssilla Johdatus kääntäjän ja tulkin ammatteihin. Kaarina puhui sen puolesta, että tieteenalaa kutsuttaisiin translatologiaksi: tähän nimitykseen voisi helpommin sisällyttää myös mm. tulkkauksen, ja se myös ikään kuin nostaisi tieteenalan statusta muiden "logioiden" joukossa. Nimitys tuntuu kuitenkin yhä vieraalta, vaikka yritin käyttää sitä Kaarinan kurssin luentopäiväkirjassa, ja "käännöstiede" on sen jälkeen lipsahtanut puheeseen yhä useammin. Ainakin se on puhtaasti kotimainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti